Elina Leimu johtaa Sydän-Kainuun kirjastoja

Elina Leimu on maaliskuussa valittu Paltamon, Ristijärven ja Hyrynsalmen kuntien yhteiseen kirjastonjohtajan virkaan. Elina kertoo, mitä tuo kuvio tarkoittaa - ja kertoo hän vähän itsestäänkin.

Virallisestihan homma alkaa toukokuun alusta, kertoo Elina. Työskentelen tällä hetkellä Sydän-Kainuun kirjastoyhteistyö -hankkeessa, joka on ollut taustavoima kirjastonjohtajan saamiseksi. Tämän hankkeen suunnittelu alkoi pari vuotta sitten silloisten kirjastolaisten yhteisistä mietteistä lisätä yhteistyötä kolmen kunnankirjaston välille. Minua pyydettiin hakemaan hankkeeseen työntekijäksi, ja minut valittiinkin.

Hankkeen alussa haastattelin samankaltaisia kirjastonjohtajia, ja he olivat yksimielisesti sitä mieltä, että joka kirjastolla pitäisi olla oma johtaja. Näkemystä perusteltiin sillä, että kirjastonjohtajalla on paremmin aikaa perehtyä kirjaston asioihin, hän tuntee kirjastolain ja hänellä on myös käytännön kokemusta kirjaston arjesta.

Tein selvitystyötä, kirjoitin sen pohjalta omaa lausuntoani ja tämän vuoden alussa esittelin havaintoni näiden kolmen kunnan sivistyspäällikölle. Ehdotin, että kolmen kunnan yhteinen kirjastonjohtaja olisi hyvä ja meidän kannaltamme toimiva systeemi. He allekirjoittivat yhteisen sopimuksen, ja se vietiin kunnanhallituksille päätöksentekoa varten. Ehdotukselle näytettiin jokaisessa kunnanhallituksessa vihreää valoa.

Sitten alkoi rekrytointiprosessi: Tuli 12 hakemusta, neljä kutsuttiin haastatteluun ja kolme tuli paikalle - yksi perui.

Kirjastonjohtajan tehtävät

Minä toimin henkilönä, joka suunnittelee, kehittää ja hallinnoi Paltamon, Ristijärven ja Hyrynsalmen kirjastojen toimintaa. Vastaan kirjaston asioiden valmistelusta päätöksentekoon. Myös budjetin hallinta kuuluu tehtäviini.

Olen näiden kirjastojen henkilökunnan lähiesimies. Kussakin kirjastossa on omat virkailijat, jotka hoitavat muun muassa asiakaspalvelun. Vakituisia on kolme, kussakin kunnassa yksi, ja välillä kirjastoissa on ollut myös tukityöllistettyjä, harjoittelijoita ja kuntouttavaa työtoimintaa.

Jo hankkeen aikana aloin luomaan yhteyksiä kolmen kunnankirjaston välille. Loin esimerkiksi Kirjastokahvit, jolloin tavattiin naamatusten porukalla - suomalaisethan kohtaavat parhaiten kahvin äärellä.

Tykkäsin hankkeesta älyttömästi ja on onnekasta, että saan jatkaa samoissa merkeissä.

Elina on Ristijärven tyttöjä

Olen Ristijärven tyttöjä ihan alun perinkin. Olen Tuliharjulla kasvanut, ja vanhempani asuvat edelleen siellä. Peruskoulun kävin Ristijärven keskuskoululla eskarista ysiin asti. Lukion kävin Paltamossa. Se on pienehkö mutta sitäkin pippurisempi lukio. Linja-autolla kuljin.

Lukion jälkeen oli kaksi välivuotta, kun en yhtään tiennyt, mitä sitä voisi tehdä. Sattumalta löysin Internetin kautta Itä-Suomen yliopistosta kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman opiskelulinjan. Siitä minä tiesin heti, että tätä minä haluan. Paahdoin pääsykokeisiin, ja pääsin sisään. Olen erittäin iloinen, että niin kävi. 2014 aloitin ja tiesin heti alussa, että haluan pääaineeksi kirjallisuuden. Sivuaineeksi valikoitui perinteentutkimus ja kulttuuriantropologia.

Opiskelupaikka oli Joensuun kampuksella. Joensuu oli ihana kaupunki, sopi kainuulaiselle - mielenmaisema on vähän samankaltainen. Maisteriksi valmistuin keväällä 21.

Kun valmistuin maisteriksi, olin juuri samana keväänä aloittanut Ristijärven S-Marketilla. Siellä tutustui hienosti ihmisiin. Siellä oppi myös asiakaspalvelua enemmän kuin missään muualla. Asiakaspalvelutaitoja on toki karttunut runsaasti muistakin aiemmista töistä, ja monipuolisen työtaustan takia minulla on monenlaiselta alalta eväitä, joista on hyötyä vielä tänäkin päivänä.

Sitten 21 elokuun puolella menin kirjaston Marittan luo, että olisiko sinulla minulle oman alan tehtäviä. Hän ei luvannut mitään suorilta jaloilta, mutta sanoi, että jos todella haluan kirjastoalalle, kannattaa hakea Haapaveden opistolle opiskelemaan kirjastoalaa, ja sitten voisin saada harjoittelupaikan Ristijärven kirjastossa.

Näin siinä sitten kävi. Aloitin opinnot syyskuussa vielä ollessani S-Marketilla ja harjoittelin Ristijärven kirjastossa. S-Marketilla oli ihana esimies, ja kaikkialta sain ymmärrystä, että sain nuo kolme tahoa sovitettua yhteen.

Nämä opinnot sain kasaan keväällä 22. Opinnoissa meni yhden lukuvuoden verran. Siitä seurasi kirjaston Monilukutaito kartalle -hanke. Aloitin siinä kirjavinkkausosiolla, eli vinkkasin luettavista kirjoista Ristijärven koululla vitosista yseille. Työ oli hirveän hauskaa, mutta jäin jo samana syksynä vanhempainvapaalle.

Kirjastonjohtaja on pienen pojan äiti

Poikaseni syntyi syksyllä 22. Olin vanhempainvapaalla reilu puoli vuotta. Taloudellisista syistä piti palata aikaisemmin työelämään kuin olin suunnitellut, mutta minulla oli onneksi apuna parhaat isovanhemmat. Vein pojan hoitoon vanhemmilleni, kun toukokuussa 23 aloitin Kajaanin kaupunginkirjastolla kirjastovirkailijan sijaisena. Siellä olin reilun vuoden elokuun 24 loppuun. Sieltä siirryin tähän nykyiseen hankkeeseen.

Mies on Paltamon poikia. Alettiin seurustelemaan 2018, jolloin hän kyllä asui jo Ristijärvellä. Kavereitten kautta tutustuttiin.

Nyt asutaan Ristijärvellä Jokikylän puolella vuokralla omakotitalossa. Me ollaan viihdytty tosi hyvin - siellä luonto on niin ihana. Luonto on muutenkin meidän perheelle tärkeä asia.