Kirkonkylällä, Uvalla ja Pihlajavaaralla on nyt koulutettuja turvallisuusyhdyshenkilöitä

Ristijärvellä koulutettiin 12.11.2022 kolmen kylän väkeä osana Kainuun Nuotta ry:n Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hanketta. Aiheina olivat kodin paloturvallisuus, alkusammutus, hätäensiapu, naapuriapu ja omatoiminen palotarkastus. Koulutuksesta kertovat Kainuun Nuotan turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa ja koulutukseen Kirkonkylän kyläyhdistyksen edustajana osallistunut Oskari Oikarinen.

Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen tavoitteena on arjen turvallisuuden kehittäminen maaseudulla siten, että kylien asukkaat kokevat asumisen omassa kodissaan omalla kylällään turvalliseksi.

Kainuun Nuotta ry on Kainuun kyliä kokoava porukka. Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen sisältö on suunniteltu yhdessä Kainuun Nuotan, Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun kylien ja Kainuun kuntien kanssa.

Hankkeen toiminta on vapaaehtoistoimintaa. Kyläyhdistykset pyytävät turvallisuusryhmäkoulutusta. Jos kylällä ei vielä ole turvallisuussuunnitelmaa, Nuotta auttaa sen tekemisessä. Hanke hankkii Kainuun kylille myös sydäniskureita.

Ristijärven koulutus tapahtui Saukkovaaran kuuluttamossa

Ristijärven koulutuksessa 12.11.2022 oli kahdeksan henkeä. Edustajia oli kirkonkylältä, Uvalta ja Pihlajavaaralta. Kouluttajina toimivat Kainuun pelastuslaitokselta palomies Roope Horto ja Kainuun Nuotalta turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa.

Koulutuksen aiheita olivat kodin paloturvallisuus, alkusammutus, hätäensiapu, naapuriapu ja omatoiminen palotarkastus.

Tässä on meneillään koulutuksen paloturvallisuusosuus kouluttajana palomies Roope Horto.

Tässä käsitellään turvallisuuskoulutuksen sisätiloissa koulutettavia aiheita.

Oskari Oikarisen kokemukset koulutuksesta

Oskari Oikarinen osallistui koulutukseen Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistyksen edustajana. Koulutuksessa käytiin läpi vaahtosammuttimen käyttöä, sammutuspeitteen käyttöä ja kodin turvallisuutta, esimerkiksi palohälyttimien asetuspaikkoja.

Käytiin läpi myös ihan perusensiapuhommia, painesiteen tekemistä ja elvyttämistä. Minulle oli uusi juttu kiristysrenkaan tekeminen raajaan, jos on vuotava haava eikä sidetarpeita. Kiristät niin tiukalle, että verenkierto loppuu. Ihmisen raajan pystyy elvyttämään vielä kahden tunnin jälkeen. 

Katsottiin sydäniskurin käyttöä. Sydäniskurit eli defibrillaattorit kertovat kaiken, mitä pitää tehdä. Kun laitat sähkölastat ihmiseen kiinni, laite itsessään analysoi henkilön kehon ja sanoo, tarvitseeko se iskua vai ei. Jos ihmisellä on tahdistin sydämessä, niin sydäniskuria käytetään ihan normaalisti - tahdistin ei elvytä sydäntä, vaan iskuria saa huoleti käyttää.

Hätäensiapuun kuuluu elvytys ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen, jatkaa Jari Pirttimaa. Nykyään ei juuri puhalleta; tärkeintä on, että sydän liikkuu koko ajan.

Kainuun Nuotta jakaa turvallisuustietoa eri tilaisuuksissa

Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen yleisenä tavoitteena on muodostaa Kainuun maaseudulle alueellisia vapaaehtoisia turvallisuusryhmiä, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan toimivaltaisen viranomaisen tai kunnan tukena erilaisissa häiriötilanteissa.

Koulutuksen jälkeen kyläyhdistys tietää, keillä on tällaiset taidot. Koulutus on tehty kylää varten. Turvaryhmät eivät kuitenkaan ole 112:n korvaajia, toteaa Jari Pirttimaa.

Jari Pirttimaa osallistui 15.11.2022 Ristijärvellä harjoitukseen, jossa ristijärveläiset tutustuivat Evakukointikeskukseen. Evakuointikeskus perustetaan Virtaalaan normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Esimerkiksi tykkylumivahingot ovat normaaliolojen häiriötilanteita, samoin suuronnettomuus tai pitkäaikainen sähkökatko. Poikkeusolot vallitsevat silloin, kun valtiovalta tekee päätöksen esimerkiksi valmiuslain käyttöönotosta.

Jari Pirttimaa esitteli Evakuointikeskuksessa Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hanketta.

Lisätietoa

Kainuun Nuotasta 

Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeesta