Kunnanjohtajan lähtöselvitys

Petteri Seppänen lähtee eläkkeelle vuodenvaihteessa. Hän kertailee kokemuksiaan ja kertoo lähtöfiiliksistään.

Olen syntynyt Suomussalmella, juuret ovat Luolasuossa. Siitä on kyläkirjakin nimeltä Suohon juurrutetut. Oltiin tuon ajan pienmaanviljelijäperhe. Äiti hoiteli eläimiä, isä piti kuorma-autoa ja myöhemmin hoiti koulukuljetuksia.

Pussihousurajavartijasta vartioupseeriksi

Armeijan jälkeen vuonna 1986 menin rajavartijaksi. Pussihousurajavartijasta aloitin; päällystöopistoon menin 1990. Koulutus kesti 2,5 vuotta, ja 1992 valmistuin opistoupseeriksi. Vartiuksen rajavartioasemalla olin 10 vuotta vartioupseerina. Tein rajatarkastustehtäviä rajanylityspaikalla.

Lakimieheksi opiskelu oli tiukkaa aikaa

Vartiuksessa oloaikana opiskelin Lapin yliopistossa lakimieheksi. Valmistumisvuosi oli 2004. Lapset olivat silloin pieniä. Asuin jo Puolangalla. Suoritin lakimiesopinnot pikana, eli ne kesti 2,5 vuotta. Ajoin jatkuvasti Vartiuksesta kotiin ja Rovaniemelle. Semmosta suoritusta ei kannata kenellekään suositella. Vaimolta kysyin aamulla, mihin suuntaan minun pittää tännään lähteä, Vartiukseen vai Rovaniemelle. Olihan se tiukkaa aikaa!

Auskultoin Kainuun käräjäoikeudessa 2005 - 2006. Olin virkavapaalla Rajalta.

Tein monenlaisia lakimiehen töitä

Valmistumisen jälkeen menin Kainuun Maakunta -Kuntayhtymään johtavaksi edunvalvojaksi. Kainuun Maakunta -Kuntayhtymähän oli kokeilu. Olin yleisessä edunvalvonnassa, ja konsultoin kuntayhtymän johtoa lakiasioissa. Olin edelleen virkavapaalla Rajavartiostosta. Olin näissä töissä vuoden verran. Nämä työt ovat nykyään oikeusaputoimistossa.

Sitten palasin Kainuun rajavartioston esikuntaan henkilöstöupseeriksi. Sieltä siirryin Rajatoimistoon rikostorjuntaupseeriksi, ja olin tutkinnanjohtajana esikunnassa vuoteen 2017 asti. Sitten minut siirrettiin Raja- ja merivartiokoululle Imatralle rikostorjunnan vastuuopettajaksi. Koulutin koko Rajavartiolaitoksen henkilökuntaa. Sepä olikin pitkä pesti, kun se kesti 3 kuukautta, josta kuukauden olin töissä ja kaksi kuukautta lomalla.

Kunnallispolitiikan kautta kunnanjohtajaksi

Vuosina 2013 - 2017 olin Puolangalla kunnanvaltuuston puheenjohtaja sitoutumattomana keskustan listoilta. Sitten en lähteny enää eholle.

Kunnanjohtajan paikkoja tuli auki Kainuussa. Hain Ristijärven kunnanjohtajaksi, ja tulin valituksi 11.10.2017. Haastattelussa lupasin hoitaa virkaa ainakin viisi vuotta. Tuona aikana aukesi haettavaksi Paltamon ja Suomussalmen kunnanjohtajan virat, ja luottamushenkilöt jo pelkäsivät, että lähen, van sanoin, että oon luvannu olla tässä ja tässä pysyn. Seitsemän vuotta siinä vierähti, eli meni kaks vuotta pitkäksi. Vauhti oli niin kova, etten älynny hypätä pois aiemmin.

Kunnajohtajan työssä on ollut haasteita ja ilonaiheita

Jonkun näkönen kuva ja käsitys kunnan johtamisesta oli Puolangan hommien pohjalta. Työn rikkaus on ollut siinä, ettei ole yhtään samanlaista päivää töissä. Asioitten määrä on aivan valtava; on mahottoman laaja kirjo. Se on haasteellista.

Lakimieskoulutuksestani on ollut erittäin suuri hyöty. Kunta on säästänyt pitkän pennin esimerkiksi kiinteistökaupoissa ja sopimusjuridiikassa, kun olen pystynyt hoitamaan ne oman työn ohessa sutjakkaasti; ei ole tarvinnut palveluita ostaa.

Ilon aihe on, kun joku asia saadaan valmisteltua, päätettyä ja vietyä käytäntöön. Ne on pitkällisiä prosesseja: talousarvio, tilinpäätökset ynnä muut vuosikellon mukaiset asiat. Mitä valtuusto asettaa strategian mukaisiksi tavoitteiksi, niitä viedään vastuualueilla käytäntöön. Lakisääteisiä tehtäviä ja palveluita kuntalaisille.

Minun aikana kunnan talous on saatu tasapainoon. Vanhoista käytöstä poistetuista ja vähällä käytöllä olevista rakennuksista jouduttiin tekemään alaskirjauksia. Nyt valtio hakee säästöjä ja säätää kuntien valtionosuuksia. Valtionosuusuudistus ei tuo kunnille lisää euroja. Kuntien taloudet ovat tosi tiukoilla nyt. Tuottoja pitää saada lisää ja menoja vähennettyä. Jos tuulivoima toteutuu, kunnalla on mahollisuudet jatkaa itsenäisenä kuntana. Jos tuulivoimaa ei tuu, näyttää heikolta.

Kunnanjohtajan työssä pidän yhtenä suurena onnistumisena myös sitä, että viestintä on saatu lentoon - kuntalaiset ovat tyytyväisiä.

Eläkepäivinä sopivasti tekemistä

Eläkepäiviltä toivon sopivasti tekemistä ja harrastuksia - ja terveyttä ja hyvää kuntoa. Teen metsätöitä, kalastelen, hiihtelen...