18.11.2024
Ristijärveä on taas tuurannut - sympaattinen perhe pitää meillä pizzeriaa
1.6.2023
Pyrylään odotetaan väkeä sunnuntaina 18.6.2023 kuulemaan ja katsomaan Lauluja ja tansseja rakkaudesta. Niitä esittää Ryhmä Rakkaus, jonka jäsenet ovat kaikki ristijärveläisiä tai ristijärveläislähtöisiä. Tapahtuman tuottavat Ristijärven kunnan kulttuuripalvelut ja Kirkonkylän kyläyhdistys, ja siihen on vapaa pääsy. Tässä kerrotaan tapahtuman ohjelmasta ja Ryhmä Rakkauden jäsenet esittäytyvät.
Laulu - Aune Halkola ja Risto Tolonen
Kitara - Pertti Raninen ja Olli Pietilä, Olli soittaa myös huuliharppua
Koreografiat ja tanssi - Amie Aalto, ristijärveläisittäin Puhakan Arja
Tämä on pysäytyskuva Ryhmä Rakkauden harjoitusvideolta: laulu Risto Tolonen ja Aune Halkola, kitara Pertti Raninen ja Olli Pietilä ja tanssi Amie Aalto eli Puhakan Arja.
Ohjelma alkaa kello 16 ja kestää noin tunnin. Puolta tuntia ennen ohjelman alkua eli 15.30:stä lähtien voi ostaa kahvia ja pullaa kahviosta.
Tapahtuman julisteen löydät täältä, ja ohjelmalehtiseen voit tutustua täältä.
Olen syntynyt ja kasvanut Ristijärvellä. Vuonna 1974 muutin kirjani Mikkeliin, missä toimin puunhankintaan liittyvissä töissä Otavan Sahalla. Vuonna 2013 jäin eläkkeelle.
Lauluharrastus orasti jo kansakoulussa, missä osallistuin pitäjän koulujen välisiin kulttuurikilpailuihin.
Työssäoloaikana en pahemmin harrastanut laulua. Vasta jäätyäni eläkkeelle aloitin karaokeharrastuksen. Opiskelin klassista laulua Mikkelin musiikkiopistossa neljän vuoden ajan.
Olen laulanut erilaisissa pienissä perhetilaisuuksissa. Laulamisesta olen löytänyt elämääni hyvin arvokasta sisältöä. Laulan niin pitkään kun minussa henki pihisee.
Pysäytyskuva harjoitusvideosta, jossa Risto laulaa Evert Tauben laulua Min älskling du är som en ros.
Äitini on syntyjään Ristijärven Uvan kylältä, joten olen tavallaan paluumuuttaja. Kajaanin Lehtikankaalla asuttiin, kun olin lapsi. Myös nuoruus kului Kajaanissa.
Teini-iässä Beatles innosti musiikin harrastukseen, ja meillä oli bändin tapainenkin - missään ei kuitenkaan esiinnytty. Kun menin kouluun tekuun, niin musiikki jäi vähemmälle. Myös alkava reuma rajoitti soittamista. Tekun jälkeen menin töihin Kajaani-yhtiölle.
Jossain vaiheessa kyllästyin kaupunkielämään ja halusin muuttaa maalle. Sopiva paikka löytyi Ristijärven Lumivaaralta. Täällä tuli musiikki uudelleen kuvioihin kansalaisopistossa. Ensin opiskelin laulua, mutta sitten ohjelmistoon tuli mukaan bändikurssi, niin siinä rupesin soittamaan kitaraa. Se vei mukanaan. Olin aika innokas ja jouduin oikeastaan opetelemaan soiton uudestaan, koska reuma oli jäykistänyt niveliäni. Soitto alkoi sujumaan sen verran hyvin, että olen vetänyt yhteislaulukeikkoja.
Meillähän on bändikin nimeltä Ansku ja Pojat: Olli, Aune ja Kaarlo ja minä. Ollaan esiinnytty Veisuuvestivaaleilla 2022 ja Superin ammattiyhdistyksen virkistyspäivillä.
Olen syntyperäinen ristijärveläinen ja sellaisena aion pysyä! Asun Pyhännänkylällä Nurmessa.
Olen ollut suhteettoman ujo esiintymään lapsena, mutta tiedostanut kuitenkin hyvin varhain sen, että osaisin laulaa. Karaokestahan se kaikki lähti. Hommasin teini-ikäisenä karaokelaitteet kotiin. Aikuisena rupesin käymään karaokebaareissa laulamassa yleisölle.
Vuodesta 2009 harjoittelin musiikkiopistossa harmonikan soittoa parin vuoden ajan. Tätä taitoa pääsin hyödyntämään vetäessäni vuodesta 2019 kansalaisopistossa kehitysvammaisten lauluryhmää reilun kolmen lukuvuoden ajan.
2018 sain inspiraation osallistua kansalaisopiston laulu- ja soitinyhtyekurssille. Sieltä minut napattiin kirkkokuoroon ja meidän pikku bändiin, joka sai nimekseen Ansku ja Pojat. Toki Pihkaniskoissakin tuli käytyä solistihommissa muutamien tanssikeikkojen verran. Pihkaniskat on paikallinen "humppabändi".
2019 syksyllä halusin ruveta kehittämään laulutaitojani ja hain musiikkiopistoon, jonne pääsinkin. Musiikkiopisto on tarjonnut monenlaista oppia ja keikkaa tässä opiskeluvuosien aikana.
Ristijärvellä olen ollut Pertin ja Ollin völjyyssä yhteislauluja vetämässä. Ollin kanssa olemme tehneet ihan duettokeikkojakin.
Pysäytyskuva harjoitusvideosta, jossa Risto ja Aune duetoivat Hectorin ainutlaatuista rakkauslaulua Jos sä tahdot niin.
Olen syntyperäinen ristijärveläinen ja asun Ristijärvellä. Pikkupoikana oli ensimmäisenä kattiloiden kolistelua kotona ja sitten oli semmonen lasten muskari vanhassa Kansalassa. Sitä veti Matti Oikarinen. Laulettiin ja soitettiin rytmisoittimia.
Olin koululainen, kun kirjoitin joulupukille toivomuksen, että se toisi "agustisen kitaran". Sain akustisen kitaran. Ensimmäinen sähkökitara oli ehkä 1994. Sitten alkoivat kansalaisopistossa kitaratunnit, ja oli siinä myös bändihomma. Siitä se on jatkunut ja laajentunut eri instrumentteihin ja kokoonpanoihin. Musiikki on olennainen osa elämääni ja pyrin soittamaan joka päivä jotakin.
Pysäytyskuva harjoitusvideosta, jossa koko Ryhmä Rakkaus esittää äidinrakkaudesta ja perheonnesta kertovaa laulua Peikkoäidin kehtolaulu.
Olen Riston ja Ollin äidin luokkatoveri silloisesta kunnallisesta keskikoulusta, kotoisin Heikkisenjoen kylältä. Pidän lasteni kanssa yllä isän ja äidin rakentamaa, vuonna 1960 valmistunutta kotitaloa. Se on meidän ylisukupolvinen kokoontumispaikka. Minulla on Siltalassa iso puutarha, jota "välliin hoijan silimät tulikupilla".
Viime luokkakokouksessa 2022 esiinnyttiin Riston kanssa. Minä olin tehnyt koreografian lauluun Minne käy tuulen ilmassa tie lievittämään äitini kuolemasta johtuvaa surua, ja tanssin sen luokkakokouksessa Riston laulun säestämänä. Risto oli katsellut Youtubesta laulu- ja tanssiesityksiä, joissa olin mukana, ja tykännyt niistä. Saimme idean, että näitähän pitää esittää Ristijärvellä. Ristijärvellä olin nähnyt Ansku ja Pojat -bändin esiintyvän Veisuuvestivaalilla. Kysyimme heitä mukaan, ja he lähtivät oitis.
Suunnittelimme ohjelmiston ja aloimme harjoitella. Ristijärvi on niin kulttuurimyönteinen kunta, että saimme tuottajiksi Ristijärven kunnan kulttuuripalvelut ja Kirkonkylän kyläyhdistyksen. Sitä kautta meille järjestyi Pyrylä harjoittelupaikaksi.
Olen harrastanut afrotanssia kolmisenkymmentä vuotta. Pääasiallinen ja nykyinenkin opettajani on Outi Kallinen, joka on afrotanssin Suomeen tuojia.
Lohjalla asuessani sain tutustua mustalaistanssiin, jossa opettajanani on ollut Anita Kurvinen. Tätä mustalaistanssia ei moni Suomessa opeta - tunnetumpi on Espanjan mustalaisten flamenco. Kun muutin Vantaan Länsimäkeen vuonna 2016, saatoin onneksi jatkaa mustalaistanssin harrastusta Anita Kurvisen tanssikoulussa Hilpeät Helmat. Nimi kuvastaa tuplakellohameen merkitystä mustalaistanssikoreografioissa.
Lohjalla harrastin myös lavatansseja ja osallistuin Lohjan Lavatanssijoiden eli Lolan järjestämille kursseille ahkerasti. Korona pani lavatanssiharrastuksen tauolle.
Lauluja ja tansseja rakkaudesta -tapahtuman tanssien liikekieli on afrosta ja mustalaistanssista. Kun laulumme ovat muuta kuin afro- ja mustalaismusiikkia, edustavat koreografiat näiden kaikkien kolmen tanssilajin fuusiota.
Pysäytyskuva harjoitusvideosta, jossa Ryhmä Rakkaus esittää Kiellettyjä leikkejä. Kielletyissä leikeissä näyttäytyy mustalaistanssin tuplakellohame koko komeudessaan.
Nimi Ryhmä Rakkaus tulee siitä, että lastenlapset ovat innostuneet Ryhmä Hausta ja että laulujemme ja tanssiemme aihe on tällä kertaa rakkaus. Saa nähdä, muuttuuko nimi ja laulujen aiheet, jos kelpuutatte meidät jatkoon.
Ryhmä rakkaus toivottaa nuoret, keski-ikäiset ja vanhat tervetulleeksi. Ottakaa kaveri mukaan.