Pirkko ja Teuvo Väisänen - Tuliharjun opettajapariskunta muistelee

Tuliharjun kansakoululla opetti Teuvo Väisänen vuodesta 57 vuoteen 91. Vuonna 59 koululle tuli toiseksi opettajaksi Pirkko, tyttönimeltään Lukkari. Heistä tuli pari. Opettajapariskunta muistelee tuon ajan kouluelämää.

Tuliharju oli Pirkon ensimmäinen opettajan paikka. Hän oli juuri valmistunut opettajaksi Opettajainkoulutuslaitoksesta (OKL) Oulusta.

Opettaminen oli Pirkolla suvun perintöä. Äiti oli ollut Paltamossa opettajana, ja Pirkko oli viettänyt lapsuutensa Paltamon Pehkolanlahdessa. Oppikoulun hän oli käynyt Kajaanissa isän kuoltua ja äidin muutettua Kajaaniin.

Teuvo Väisänen oli tullut Tuliharjulle opettajaksi kaksi vuotta ennen kuin Pirkko saapui. Tosin 11 kuukautta kului sotaväessä. Teuvo oli Puolangalta. Hän oli syntynyt savusaunassa ensimmäisenä kaksosista. Veli syntyi kahta tuntia myöhemmin. "60 kilometriä olen siirtynyt syntymäsaunasta tänne", Teuvo naurahtaa.

Teuvollakin opettaminen kulki suvussa: äiti oli kiertokoulun opettaja, veli oli opettaja ja veljen vaimo oli opettaja, siskon mies oli opettaja.

Rakkaus syttyi

Kun Pirkko tuli valituksi, ehdolla oli puolikymmentä muutakin. Kun Pirkko sitten esiteltiin Tuliharjun koulun toiselle opettajalle, pamautti koulun johtokunnan puheenjohtaja Lauri Keränen: ”Me valittiin sulle akka - ja horsmakka likka perkele.”

Koulussa syötiin lounas, mutta eihän se poikamiehen nälkä sillä lähtenyt. Teuvo pyysi jo syksyllä Pirkkoa laittamaan hänelle ruokaa. "Minä innolla rupesin laittamaan, opettelin", kertoo Pirkko. "Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta", he toteavat yhdestä suusta. "Huhtikuussa mentiin kihloihin, ja meidät vihittiin heinäkuussa."

"Olen tuntenut lukkarinrakkautta", tunnustaa Teuvo Pirkon tyttönimeen viitaten.

Alakoulu ja yläkoulu

Alakoulun luokat 1 - 2 olivat väliseinällä erotetussa alakoulun tilassa. Yläkoululaisista luokat 3 - 4 opiskelivat samaa asiaa vuoden ja seuraavana vuonna taas uutta, samoin 5 - 6-luokkalaiset. "Enimmillään oli 36 oppilasta samassa tilassa", muistelee Teuvo. "Toiset tekivät hiljaista työtä, kun toisilla oli lukemista", hän jatkaa. "Oppilaat oppivat myös toisiltaan kuulemalla."

Pirkko opetti 1 - 2-luokkalaisia. Loppuaikoina tuli Tuliharjulle esikoululaisiakin. Sitä mukaa kuin lapsiluku väheni, suunniteltiin Tuliharjun lakkauttamista. "Kymmenen vuotta oli epävarmaa, jatkuuko työt", muistelee Pirkko. "Ennen lopullista lakkauttamispäätöstä meitä autettiin. Kirkonkylältä lähetettiin kokonainen luokka Tuliharjun kouluun. Se toi vaihtelua, kun kirkonkylältä tuli uusia oppilaita. Kajaanin nykyinen kanttori Juha Mikkonen oli näiden oppilaiden joukossa."

Lopullinen tuomio tuli 91: Tuliharju lakkautettiin. Opettajapariskunta siirtyi Jokikylään.

Juhlat olivat kohokohtia

Tuliharjun äitienpäiväjuhlat ja joulujuhlat olivat koulutyön ja koko seudun kulttuurielämän kohokohtia. Alakoulun ja yläkoulun erottava väliseinä aukaistiin, ja koko iso tila täyttyi ääriään myöten. "Vuonna 60", muistelee Teuvo, "oli Ristijärven väkiluku korkeimmillaan, lähes 4 000 henkeä." Juhlissa oli yksinlaulua, lausuntaa, leikkejä ja näytelmiä. "Myös pieniä ihania tansseja esitettiin", kertoo Pirkko. Tsaikovskin Prinsessa ruususen ja Pienten joutsenten tanssin musiikkiin keksivät oppilaat itse tanssit. Mummo kanasensa niitylle ajoi -laululeikkiä muistellaan vieläkin.

Opettajille juhlat olivat aikamoinen ruljanssi: ohjelman lisäksi he olivat vastuussa tarjoilusta - kahvista ja kahvileivistä.

Liikunta ja käsityö olivat tärkeitä aineita

"Kumpikin oltiin liikunnallisia", kertovat Pirkko ja Teuvo. Siksi hiihto hiihtokilpailuineen ja myöhemmin myös luistelu olivat tärkeä osa koulutyötä. "Koulun kohalla rannassa oli peilijäätä parikin viikkoa", kertoo Teuvo. "Ja vaaralla, kun yhä hiihetään hullun lailla", jatkaa Pirkko, "tulee vastaan entisiä oppilaita. Tulee niin hyvä mieli siitä, että heillä liikuntaharrastus on jäänyt elämään."

Käsityöt olivat koulussa tärkeä oppiaine: opetettiin kutomaan, virkkaamaan, ompelemaan ja parsimaan. Sukan kantapää opetettiin viidennellä luokalla. Koululla oli polku-Singeri.

"Ostin sen. Se on nyt meidän mökillä Sotkamossa", naurahtaa Pirkko. "Ja parsin nyt lapsenlapsille."

Pirkko muistelee ihaillen vaaralaisia tyttöjä, jotka olivat kutoneet itselleen norjalaistyyliset kirjovillatakit ja myssyt. "Vaaralla oli käsityöihmisiä."

Talonmies-keittäjä

Tuliharjulla oli oma keittiö ja keittäjä. Keittiössä oli myös iso keskuslämmitysuuni. Keittäjä-talonmiehen tehtävää hoiti Mimmi, ja hänen miehensä Uuno Lukkarinen teki koulun tarvitsemat halot liiterissä. Koska koulu oli hatara hirsitalo, piti Mimmin mennä keskellä yötäkin työntämään metrin mittaisia halkoja keskuslämmitysuuniin. Mimmi laittoi lounaan, siivosi ja lämmitti talon.

Ruokia olivat pottupuuro, pottumaito, hernekeitto ja lihakeitto. Marjapuuroa saatiin lauantaisin.

"Terveyslautakunta oli antanut määräyksen, että kalanmaksaöljyä piti antaa", tarinoi Teuvo, "ja niinpä ruokajonossa nautittiin ruokalusikallinen kalanmaksaöljyä ennen ruokailua."

"Mimmi oli Laatokan Karjalasta, Ruskealasta, ja hän puhui karjalaa", Teuvo kertoo. Ja Pirkko jatkaa: "Mimmi kuvasi niin elävästi, miten he lapsena olivat keränneet lakanan avulla muurahaisen munia ja myyneet niitä apteekkiin."

Koulutyön ohella harrastuksia

Opettajapariskunnalla on laulun lahja. Teuvolla on vuodesta 57 lähtien ollut oma kvartetti, jonka jäsenet ovat vuosien varrella vaihdelleet. "Alkuperäisessä kokoonpanossa lauloi Hyvösen Heikki tenoria, minä ykkösbassoa, Martti Piilonen toista tenoria ja Erkki Laitinen kakkosbassoa", kertoo Teuvo.

Teuvo oli Kajaanin mieslaulajien kuoronjohtaja 83 - 85 ja varalaulujohtaja sen jälkeen monta kymmentä vuotta. "Minä pääsin Teuvon siivellä matkustamaan", lisää Pirkko. "Ameriikat nähtiin monta kertaa, Australiat ja Keski-Euroopat."

Teuvon aktiivisuuden ansiosta hänet valittiin 2001 vuoden ristijärveläiseksi. Hän on muun muassa hoitanut veteraanien asioita. Hän on ollut myös Ristijärven ja Paltamon yhteisen kansalaisopiston yhdysmies.

Pirkko on laulanut kymmeniä vuosia kirkkokuorossa. Teuvokin laulaa kirkkokuorossa. He laulavat juhlissa duettona.

Jos tuli opettajantyö Pirkolle ja Teuvolle perintönä, ovat opettajapariskunnan kaksi tyttöä jatkaneet perinnettä. Vanhempi tytöistä on Ristijärven keskuskoululla opettajana ja nuorempi tyttö Paltamon kirkonkylällä luokanopettajana.