Ristijärvellä ylläpidetään käsityöperinteitä

Kuvassa Eija (vasemmalla) on neulonut päällään olevan villapaidan itse, Sirkka (keskellä) on itse ommellut päällään olevan tunikan ja Eilan päällä olevan puvun on tytär ommellut.

Eri ikäpolvien käsityöntaitajat Eija Kurkinen-Kauppila Jokikylän Kirnulasta, Sirkka Kinnunen Puttaalta (Pudas) ja Eila Oikarinen Jokirannasta kertovat, miten heidän käsityöharrastuksensa alkoi ja miten he vievät perinteisiä käsityötaitoja eteenpäin. Eija on työelämässä, Sirkka on juuri eläköitymässä ja Eila on 85-vuotias.

Eila

Oon tehny käsitöetä 5-vuotiaasta asti. 4-vuotiaana piti jo kulukea lehmie lypsämässä, niin hyvinnii jo 5-vuotiaana piti neoloa. Kustaava-mummo opetti kantapään teon. Äiti ei joutanu neuvomaan, kun se oli aena lehmien hoijossa.

Oon opettanu opettajallehi sukan kantapeän teon, niin opettaja osasi sitte opettoa.

Vakituiseen meillä oli pirtin loukossa kangaspuut, ja jatkuvasti piti jottae kuttoa – hevosen loemie, raanuja, pöytäliinoja… Myö lapset jo tympiyvyttiinni ja sanottiin äetille, jotta johan nuo joutaa poes nuo kangaspuut, ni äeti vastasi, jotta puisethan tuollon jalat – jaksaa se seisoa.

Sirkka

Äeti opetti. Äeti ompeli paljo, niin ompelemmaanhan minä opin ensi. Jo yläkouluikäsenä 12–13-vuotiaana ompelin itelleni - äeti leikkasi ja minä ompelin.

Eija

Oon ollu vissiin 8-vuotias, kun oon alottanu ompelujuttuista - ompelukone oli kotona. Mummulassa oli rukki, niin yritin opetella kehreämään. En oikein oppinu, katkeili. Mummulassa oli ompelukone, kaikki esillä. Barbeille oon tehny ensimmäiset vaatteet. Kaikki sukulaiset ja läheiset tekkee käsitöitä, niin se oli luontevaa, että tekkee itekin.

Ensimmäiset neulomistyöt oon tehny 11-vuotiaana.

Eila

Käsityö oli tavallista työtä; kaupasta ei saanu mittään. Korjausompeluhi oli ihan välttämätöntä.

Kuon kangasta, ompelen itelle mekot, neolon, virkkoan, joka paekkoa ossoan tehä. Hatut ompelen kansa itelleni – ja villahousut (naurua). 

Sirkka

Nyt on taijot vähä nukuksissa, van nuorempana ompelin lapsille kaikki vaatteet - alushousuista toppahaalariin. Oon kutonu mattoja, virkannu, neolonu, huovuttanu ja opettanu muita. 

Olin kansalaisopiston tuntiopettajana yli 30 vuotta eri kylillä Ristijärvellä ja Paltamossa – lähinnä ompelua mutta myös erikoiskäsitöitä, kuten kankaanpainantaa, silkkimaalausta, huovutusta ja nahkatöitä.

Oon koulutukseltani kotiteollisuusohjaaja ja pukuompelija. Nykyvään sanottassiin artenomi.

Joka kylällä – kouluilla tai taloissa – oli 80–90-luvulla käsityöpiirejä. Saatto olla ompelupiiri tai tilkkutyöpiiri. Oli Jokikylässä, Hiisijärvellä, Salokylällä, Uvalla, Päällysmäellä, Tolosenjoella, Koskenkylällä, Mustavaarassa, kirkonkylällä ja Paltamon puolella Uuralla. 

Nyt kun väki on vähenny ja vanahennu ja piirit loppunu, niin omaksi iloksi jonku verran teen – ompelen ja neulon.

Eija

Neulonta on yksi rakkaimmista harrastuksista. Minulla on neulepäiväkirja somessa Facessa ja Instassa nimellä eikku_kk. Oon alottanu neulomaan itselle ja omille lapsille. Kirjoneuleista tykkään. Neulon yli oman tarpeen, ja annan kavereille lahjaksi aika paljon.

En neulo suoritusmielessä - aikaa ei oteta eikä kappalemääriä. Mennee ilo, jos pittää lähtee kilpailemmaan ihtesä kanssa.

Neulominen on tosi koukuttavvaa: Jo neuloessa miettii, mitä tekisi seuraavaksi, kun pittää tilata, kun täältä ei villapaitalankoja saa. Islantilaislangat on Suomesta välillä loppunu ja ihmiset tillaa niitä Islannista. Suomalaisen lampaan villa on karkeampaa. Islantilaisesta ei mee vesi läpi. Suomi-lammas oli välillä ahdingossakin, mutta nyt alkaa saada myös kotimaista villaa.

Eila

Neoloessa syntyy aena uusi malli. Ei tarvihe lehtiistä kahtoa.

Van minun sukkamalli Hunajakenno oli Novita-lehessä 2009. Osallistuin Kainuun maakuntasukka -kissaanni. En voettanu, van 4,5 killoa lankoja tuli palakinnoksi. Sirkkahi osallistu ja sae lankoja. 

Eija

Haluan tehdä uniikkeja töitä. Jos samasta mallista tekkee usseita, niin aina joku ero pittää olla. Ei ole kahta samanlaista neoletta!

Sirkka

Minulla on työvälineenä ompelukone ja saomuri, ihan kotikone. En hirveesti suunnittele. Otan mallin jostaen lehestä ja piirrän siitä kaavat kaava-arkilta. Suuri käsityölehti on paras.

Eija

Jonkin verran suunnittelu lähtee siitä, jos on ihanaa lankaa, niin mietin, tekisinkö sukan, pipon vai villapuseron. Joskus teen valmiista mallista.

Kiitos Ristijärven kirjastolle, jonne tulee käsityöaiheisia lehtiä ja kirjoja. Kirjastossa on kiva henkilökunta ja Maritta on niin avulias kirjastonhoitaja. Kirjastossa on uutuuskirjoja ja valtakunnallisia listahittejä. ”Ja kun vähännii vinkkovaa, niin kohta on kirjastossa”, täydentää Eila.

Ruutupaperille suunnittelen joskus kuviomallin. Aika paljon harrastan samaa kuin Eila-täti eli sävellän neulomisen aikana. On ihana neuloa jämälankanöttösistä, niistä sävyistä sävellän neulomisen aikana.

Eila

Tiijättähän työ, että ne on sommeloeta, mitkä ei oo kunnon kerrie. Kuhmossa on kansanmusiikkivestivaalihi nimeltä Sommelo; ohjelmisto kootaan pienistä eristä.

Eija

Minä oon luokanopettajakoulutuksessa erikoistunut tekstiilitöihin. Oon opettajana opettanu aika paljon käsitöitä.

Oon iteki ahkera kansalaisopiston palvelujen käyttäjä, esimerkkinä Tiffany-lasityöt ja keramiikka sekä huonekalujen entisöinti.

Eila

Van minähi se oon ollu kansalaesopiston joka kurssilla - englantiehi opiskelin 50 vuotta. Kaksosistanihi toesen pelastin tekohengityksellä kansalaisopiston oppien mukkaan, kun se vauvana meni iha hengettömäksi. Kun puhaltelin, niinku oli opetettu, niin jo vauvalla varvas liikahti ja se rupesi ite hengittämmään.

Käsitöiden tekeminen kannattaa aina

”Donner ruukasi julistaa, että lukeminen kannattaa aina, van minä sanosin, että käsitöiden tekeminen kannattaa aina. Siinä on mukana järki ja kädet”, sanoo Eila lopuksi.

”85 vuojen aekana oon paljon kokenu ja kaeken oppinu, mitä on tarvinnu olokipatjasta moottorisänkyyn”, jatkaa Eila ja kertoo, että olokipatjoa sanottiin olokimökkönäksi.

”Äeti sano, että hän on nälän opettama ompelija”, puuttuu puheeseen Sirkka, ”äeti on ommellu vieraelle ja äetinäeti on ommellu vieraelle.”

”Käsityöt ja itse tehdyt vaatteet oli jossakin vaiheessa köyhäilyä, mutta nykyisin se on arvostetumpaa ja hyvää terapiaa”, tuumii Eija.

”Rohkeasti kokeilemaan”, kannustavat Eija, Eila ja Sirkka käsityöharrastukseen, ”ihmiset neuvoo toisiaan, samoten Youtubessa on videoita, jos kiinnostaa ja haluaa oppia - se lähtee kiinnostuksesta.”