Tapani Homasen näyttelyn takaa löytyy aikamoinen veijaritarina

Kirjastossa ja Kyläkaivolla on tammikuun loppuun saakka Tapani Homasen maalausten näyttely Kuvia Kainuusta 60 vuoden ajalta. Taiteilija esittelee näyttelynsä maanantaina 21.1.2025 klo 16. Tapani Homanen kertoo tässä elämästään ja taiteestaan - puusepän koulutuksella mainosalalle, lavastajaksi ja lelumuseon pitäjäksi.

Asun Paltamossa lelumuseolla Eija-vaimoni kanssa. Olen syntynytkin Paltamossa. Äiti on paltamolainen ja isä Kuhmosta, perhe oli Repolan karjalainen. Paltamossa olen viettänyt lapsuuteni, mutta hommia oon tehny kaikkialla Suomessa ja myös ulkomailla.

Mainoksia ja lavastuksia

Kouluni oon käyny Paltamossa. Ammattikoulun kautta valmistuin niinkin maalliseen ammattiin kuin puusepäksi, van kun paikkoja tuli auki mainosalalle, niin lähin apulaiseksi. Kouluttauduin mainoshoitajaksi, ja minusta tuli mainospäällikkö. Pohjolan Vaatetuksessa olin somistajana ja mainospäällikkönä, vaikka harjoittelijana aloitin. Oon tehny Kainuun kunnissa näyteikkunoita. Koko Kainuu on tullu koluttua. Arolan johtaja Rosa tuli tutuksi. Rosa Arolan oppipoikana oon ollut. Rosa Arolan maalaukset tulivat tutuiksi - Rosa kuului henkilökohtaisiin ystäviini.

Lavastushomma mulla alko vuonna 68, ja sieltä asti oon tehny, suunnitellu suuria tapahtumia. Kajaanin kaupungin markkinakatua tehtäessä olin yksi suunnittelijoista. Kainuun Jazzkevättä olin Unto Torniaisen kanssa luomassa - Untohan on kuuluisan rumpalin Kalle Torniaisen isä. 80-luvulla rakensin Kajaaniin jouluikkunan, jonka japanilainen kuvausryhmä kuvasi Japaniin. Se oli Seurahuoneella, van nyt on purettuna se nurkkarakennus. Nykyisin sen kohalla on Kainuun Sanomien parkkipaikka. Se oli iso kulmaikkuna.

Näitä tein 70 - 80-luvuilla. TV2:lle tein televisiolavastuksen, kun se kuvasi Kainuun Jazzkevään. Myös muita lavastuksia tein muun työn ohessa. Maikkarilla tein töitä Aarre Koiviston, suomalaisen lavastustaiteen mestarin kanssa. Aikanaan pääsin Marimekon Armi Ratiaan tutustumaan ja tekemään töitä Marimekolle. Helsingin Esplanadilla olen tehnyt näyteikkunoita. Työkaverina on ollu Lenita Airisto - Nahkatakkishow'lla on kierretty Suomea.

Oon tehnyt teatterilavastuksia aika paljon. Paltamon Kesäteatteriin tein lavastukset alkuajasta 2000-luvulle saakka. Oon Paltamon kesäteatterin perustajajäsen. Ensi kesänä vietetään 50-vuotisjuhlaa. Suomussalmellakin vierailin lavastamassa. Suomussalmelle oon lavastanu Talkootanssit. Eero Schroderus oli mulle roudarina, kun rakensin, mutta se kehno karkasi väliin kahvion puolelle kirjoittamaan näytelmää.

Tarvikkeistoa on lainattu moniin eri tuotantoihin. Viimeisin lavastustyö on Raatteentien talvisodan museo. Kun aikanaan lopetin mainoksien suunnittelun ja tekemisen ja lavastushommat, niin tein Raatteentien museon ”päättötyönä”.

Ristijärvi on tullut rakkaaksi

Ristijärvellä on minulla nyt retrospektiivinen näyttely. Että miksi Ristijärvellä? Siksi, kun Ristijärvi on tullut mulle rakkaaksi. Oon tavannu ristijärveläisiä 35 vuotta. Oon pitäny siellä Kansalaisopiston piirejä. Maalauspiiri jatkuu Ristijärvellä 13.1.2025. Siellä on kymmenkunta maalaria. Mukkaan soppii kevätkaudelle lisääkin, tervetuloa. Näyttely on auki ainakin tämän kuun loppuun. Käykäähän kahtomassa.

Muistan ikuisesti Eila Oikarisen maalauksen Ristijärven kirkosta, jonka ikkunan takana oli enkeli. Taulun nimenä oli Olen nähnyt enkelin. Eila Oikarinen on huipputyyppi.

Tapani Homasen tauluja Ristijärven-näyttelyssä.

Lelumuseo on muun taiteellisen työn oheishomma

Maalauksia on kertynyt. Meidän kolme aikuista lastamme on niitä omiin hotteisiinsa sijoittaneet. Omassa kodissa on tauluja. Jatkuvasti tullee tauluista yhteydenottoja millon mistäkin päin Suomea. Olen ollut taidemyyntinäyttelyssä Kajaanin antiikkimessuilla ostamassa omaa tauluani. Myyjä kehu maalaria mahottomasti ja minä tingin mahottomasti. Myyjä oli vähän ihmeissään, kun paikalle tullut tuttu paljasti, että olin taulun maalaaja.

Asettautuminen takaisin kotipitäjään tapahtui 1978, kun menin naimisiin. Vaimo on Paltamon Mieslahesta. Periaatteessa jännä homma sekin, että nuoruuvesta asti oli Eijan kanssa tunnettu. Van sitten maalimankiertelyn jälkeen yhteinen tapaaminen tapahtu sillai, että minulla oli näyttely silloisen Säästöpankin alakerrassa. Terveysalan työntekijätyttö tuli näyttelyyn, ja se olikin kohtalokas näyttely, kun näyttelyn lisäksi tuli taidemaalari - tuli koko paketti. Näyttelyn jälkeen oli Paltamossa ravintolassa vielä naistentanssit. Siellä ei ollu haettavana muita miehiä kuin minä, niin se oli pakko hakea minua. Eijan koulukaveri Simo Hyttinen, joka oli Koti-Kajaanin päätoimittaja, oli puhemiehenä. Parin kuukauden päästä soivat jo hääkellot.

Meillä on Paltamossa Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut. Lelumuseon löytää Instagramista tällä nimellä lelumuseo_eilisen_lapset ja sen verkkkosivut tällä osoitteella www.meteliseis.com ja myös tällaisella osoitteella https://madeinkainuu.fi/tuote/lelumuseo-eilisen-lapset-ja-leikityt-lelut/. Lelumuseo on meijän perheen harrastus. Aikuiset lapsetkin tykkäävät tästä hommasta. Ennen kuin tavattiin Eija-vaimon kanssa, niin me oltiin kumpikin omilla tahoillaan kerätty leluja. Lapsena kun ei ollu leluja, niin olin päättänyt, että kun minusta tulee iso ja rikas, niin hankin leluja. Iso minusta on tullut, muttei rikasta, van leluja oon hankkinu.

Näyte lelumuseon runsaasta esineistöstä.

Lelumuseo Eilisen lapset ja Leikityt lelut on Suomen pohjoisin lelumuseo, Suomenlinnassa eteläisin. Vaimo tänä päivänä junailee tuon lelumuseon kanssa. Esineistöä on paraikaa Lussituvalla Kajaanin sillan kupeella. Lelumuseon näyttely oli viime vuoden vaihteessa kaksi kuukautta ikkunalavastuksena Taidekatu Toivon varrella Kajaanissa. Kainuun museossa oli meidän kipsipatsaita nimellä Kipsipatsaat kylässä syys-marraskuussa viime vuonna. Tervetuloa lelumuseoon ensi heinäkuussa, ti - su klo 12 - 18.

Tällaisessa talossa lelumuseo sijaitsee Paltamossa.

Tapanilla on yhteyksiä Jättiläisenmaahan

Kerron suvustani vielä sen verran, että Homanen on karjalainen sukunimi. Isä on syntynyt Suomen puolella, van sen sisaret on syntyneet Repolassa.

Pikkuveljenni Vesa Homanen on poikansa Antin kanssa perustanut erikoishotellin Jättiläisenmaa Paltamon Kivesvaaralle entiseen tyhjilleen jääneeseen laskettelukeskukseen. "Paikan ostaminen oli Homasten päähänpisto kesken puolukanpoiminnan", sanotaan erikoishotellista kertovassa Helsingin Sanomien artikkelissa 1.1.2025. "Jättiläisenmaasta tuli perheyritys, jonka toimitusjohtajana toimii Antti Homanen, Vesa ja Anja Homasen poika. Myös Homasten tytär työskentelee yrityksessä. Kivesvaaran keskus sai uuden elämän", jatketaan artikkelissa.

"Kivesvaara varokaatte! Siellä siki-unta nukkuu tuhatvuotistansa jättein kansakunta", kirjoitti Eino Leino kokoelmassaan Kivesjärveläiset vuodelta 1890. Tämän jättiläistarun ympärille rakentuu hotelliyrityskin. "Ei meistä täyspäisiä kenestäkään tullut", virnistää Tapani sukunsa edesottamuksille.