Hiisijärvellä on vaiheikas menneisyys ja sillä on tulevaisuudennäkymiä matkailussa

Hiisijärven kylää esittelevät kylätalo Hiisipirtillä Tapani Kemppainen, joka on lähtöisin Myllyvaara-nimisestä talosta ja joka nykyisin asuu Pahkalassa, ja Jorma Härkönen Kaukolasta. Siitä mihin Tapani ja Jorma jäävät, jatkaa Eero Pyykkönen, lähtöisin Hyvölästä. Eerolta tietoa, karttoja ja kuvia "tulloo ku lantun lientä", niin kuin täällä sanotaan. Kyläesittelyn lopussa on Tomi Väisäsen säveltämä, sanoittama ja esittämä Hiisijärvi-laulu.

Tapani Kemppainen on kulukenna aekonaan töessä Kajjaanissa. Äeti hällä on Sotkamosta - ja syntyjään Korhonen. Jorma Härkösellä on puoliso Sotkamosta, ja hän kulukoo Sotkamossa töessä.
 - Hiisijärveläesten akanottopitäjä on monesti ollunna Sotkamo.

Tapani Kemppainen (oikealla) ja Jorma Härkönen Hiisipirtillä karhuntaljan edessä. Kuva: Amie Aalto.

Kylän talot

Ensimmäiset nykyisten asukkaiden esi-isät tulivat Hiisijärvelle noin 1620. Hiisijärvellä on nyt 25 talossa vakituista asutusta. 

Härkönen on voimakkain sukunimi. Härköset on samaa sukua – mutta ne on monta sattoa vuotta sitte haarottunu.

Veikko Härkösie oli monessa talossa isäntänä. Posti kiersi talosta talloon, ennen ku löyty oekea.

Kylällä on tietenni Härkölä, entinen kaoppa. Härkölässä on kaoppa ollu viimeksi. Tapiossa on kylän taksi.

Tässä kuvassa on keskellä koulu, ja asuntolarakennuksen pääty on oikealla. Koulun edessä olevan pensaston paikalla on vanhan järven rantaviiva. Drone-kuva: Eero Pyykkönen.

Muita taloja on Päevärinta, Taestola, Kilipelänvoara, Siirtola, Tolola, Päsämä, Lampila, Karila, Alanne, Pekola ja Erola - Härkösen Kari, moalimanmestari, on sieltä lähtösin.

Sittä on Kaokola, Harjula, Kotiharju, Peltola, Hiitola, Ahola, Kankaanniemi - Kankaanniemen Veikko muutti Ruotsiin ja kuoli siellä koronaan, van vaemo pelastu.

Pahkala, Erälä, Viippero, Hyvölä, Myllyvaara, Taepale, Mäkiaho - nykyään Ahomäki, kun omistajat vaehtu. 

Järvelä, Raja-aho, Lepikko, Niettunen, Kuppiaho, Palomaa, Jussila, Polovela, Syrjälä, Jokiniemi, Nurkkala, Räesälä, Hokkala, Kyntölä ja Riitavoara.

 - Pyykkösen Eero on Hyvölästä. Hän on pitkäaekanen metästysjohtaja ja seoranjohtaja, kertovat Tapani ja Jorma.

Nämä on pystyssä olevie taloja, van vakituista asukasta ei oo kaekissa.

Tässä on Kaokolan eli Jorma Härkösen talon pihapiiri. Puun takana vasemmalla on Harjula. Takana on Pekola ja koulu. Ylävasemmalla on Erola, Härkösen Karin - moalimanmestarin - kotitalo. Drone-kuva: Eero Pyykkönen.

Tässä kuvassa näkkyy takana Hiisijärvi. Koulun jo tunnistatkin, ja hiekat on tuossa välissä. Ruskeakattoinen talo on Harjula. Puijen takana on Kaokola, ja Pekolahan näkkyy koulua ennen puijen katveessa. Drone-kuva: Eero Pyykkönen.

Mistä elanto?

Vanahaan aekaanhan se elanto on  tullu maanviljelyksestä. Lehmie on ollu kaksi kolome - isossa talossa kaksikymmentähi kehitysvaeheessa 70-luvulla.

Tänne ei oo isoja navetoeta tullu. Mehtätyöt on ollu toenen elinkeino - savotoessa on ukot kulukeneet.

On menty voaralle asumaan, ettei halla tulisi. Metästä on lihat soatu. Ja pontikkoahi on tiputeltu. Nimismies on välillä käöny toppuuttelemassa.

 - Minoon kansakoulun käöny lakkasopalla ja palavihirven lihalla, kertoo Jorma. Kun soalis soatiin, se palavattiin ja jaettiin kyläläesten kesken - ei ollu pakastimia.

 - Kärpäsen toukka löyty luun vierestä monestikki kun aetasta lihhoa haki, lisää Jorma ilkikurisesti.

 - Van eistä enneä, ja tässä kohin viitataan (maa- ja metsätalous-)ministeriössä olevaan Sauli Härköseen, joka on Päivärinnan poikia.

Nykyihmiset kulukoo Kajjaanissa, Sotkamossa ja Ristijärven kirkonkylällä. Ikärakenne on semmonen, että eläkeläesie alakaa olla. Taksihan teällä yhä on.

 - Pienimuotosella maatallouvellahan se minnäe elin, van 2016 lähti viimeset elukat. Nyt on nurmiviljelyö, kertoo Jorma.
 - Pitäsiköhän ensi kesänä laettoa ohroa omaksi varaksi, hän lisää virnistäen.

On täällä vielä yksi karjatila.

Marjojahan teällä on poemittu aena, van sienie ei aekonaan.

 - Meilläe oli kuusilapsinen perhe, kertoo Jorma. - Äeti pyöritti navettoa, käsin lypsi lehmät, pesi pyykit järven rannassa, leipo leivät, huolti lapset. Siinä samalla sen piti siivota ja luututa. 

 - Voe äetin lanttukukkoa! (Melkein näkyy, kun vesi herahtaa kielelle.) - Ja veripalttuo ja rössyvellie.
 - Nyt soahaan pallonlaajennuksessa kulukea, hän naurahtaa.

Tapanikin innostuu kuvaamaan: - Äeti meni navettaan ja pani vesikattilassa, sillosessa hauvutuskattilassa, vellin tahikka puuron tulemaan. Siinä se navetta-aekana muhi - riisipuurohi hämmentämätä.

Minne on muutettu?

Lapset on kaekki kouluttaotunu kuka mihinni ammattiin. Hyvin paljo teältä on muutettu ympäri Suomea - yksi Ivaloon ja toenen Helsinkiin samastahi katraasta. Valtaosa on kuitenni jääny suhteellisen lähelle. Jorman lapsista on kaksi Sotkamossa ja yksi Kajjaanissa. Ruotsiinni meni paljo sillo 60-luvulla.

Metästysseora ja kyläyhistys elävät yhteiselloa

Metästysseora on perustettu 1968, ja siinon semmonen 70 jäsentä. Hiisijärvi ry on perustettu 1996, ja siinon vajjaa 50 jäsentä.

Meijän kylätalo Hiisipirtti on metästyseoran tontilla. Metästysmaja on siirretty Lepikosta ja myö kututaan sitä pirruuttaan "Lepikon torpaksi". Saona ja lahtivaja on tällä samalla tontilla.

Metsästysmaja eli "Lepikon torppa". Kuva: Amie Aalto.

Sauna. Kuva: Eero Pyykkönen.

Kylätalo on rakennettu 15 vuotta sitten. Talakoella tehtiin, van hirret on saatu ostamalla - rahalla, nauravat Tapani ja Jorma ja tarkentavat, että määrärahat saatiin Elävä Kainuu Leaderilta.
- Vuonna 2006 se valamistu - kohtahan siitä on 16 vuotta.

 

Tällainen on Hiisipirtti pääsisäänkäynnin puolelta kuvattuna. Kuva: Eero Pyykkönen.

Hiisipirtin alakerrassa on keittiö ja pirtti. Yläkerrassa on majoitustilaa yhdeksälle ja lisäksi sviitti parisänkyineen. Hiisipirttiä voi vuokrata majoitus- ja juhlakäyttöön.

Pirtti. Kuva: Eero Pyykkönen.

Hiisipirtin yläkerrassa on hieno terassi. Kuvan on napannut Tapanin ja Jorman haastattelun yhteydessä Amie Aalto.

 - Hiekkoja kun vetonaolana pijettiin ja matkaeluo mietittiin, niin siitä sitte hanke kehiteltiin. Kyläyhistyksen piti järjestäötyö ja rekisteröetyö, niin myö peästiin viralliseksi toemijaksi.

Niin myö rakennettiin hiekoille esteettömyyspoloku, joka kiertää rantoa. Esteettömyyspolun varressa on (g)rillikota. Siellon vessat ja lapsille uimapotero, ettei äkkisyvä uhkoa. Hiekoilla pijettiin juhlavat avajaeset 1997 - siitä tulloo 25 vuotta.

Hiisijärven hiekat juhannusaattona kokon palaessa. Esteettömyyspolku ja lastenallas näkyvät hyvin Eero Pyykkösen drone-kuvassa. Kokon yläpuolella näkkyy Pekola, jonka isäntä oli syytettynä järvenlaskusta.

Viime kesän aekaan oli pientä liikehintää, että soatasiin toas hanke, kun rakenteet on rappeotunu, van raha on nyt tiukemmassa.

Kyläyhistys on pitäny hiekkoja kunnossa ja siistinä. Halonteko ja kunnostus tehhään metästysseoran kanssa yhteistyössä - talakoohenkeä on vanahemmassa väessä.

Pitäsi peästä uusoamaan ja systeemie vähä muuttamaanni. Kun puusta on tehty kulukureitit, ne rupejaa lahhoamaan.

Ne on kunnan kaekki, niin kuntahan niistä käötännössä vastovaa. Pitäsi soaha semmoseksi, ettei oesi voarallisia.

Ennen vanahaan

Hiekoella on ollu vanahaan aekaan tanssilava, van se on hävinny jo 50-luvun lopussa. Kellä on ollu veivattava rammari ja kellä haetari...

Metästysseora järjesti hiekoilla kolomet tanssit 90-luvulla. Kun Noapurivoaralla ei ollu vielä juhannuksena tanssie, niin teällä pijettiin. Kerran oli Iltatähti soettamassa. Tehtiin lava talakoohommina. Pijettiin tanssit, ja aena muutama tonnihan sieltä tuli.

1900-luvulla on ollu oma Hiisijärven Humu -hiihtoseura. Antti, Eemi ja Filemon ovat sen kuuluisia hiihtäjiä.

Kylätalolta kilometrin päässä oli kansakoulu. 
 - Laeskanläksyö kun tuli, niin palasin metän kaotta kottiin. Ja korvasta veänti opettaja, jos ei muistanu virsiläksyö ulukoa, kuvailee Jorma kansakoulukokemuksiaan.

 - Kun myö oltiin pentuja, niin teällä oli Kainuun prikaatin ampuma-alue ja rajavartiosto. Ne teki täällä asemia, ja harjotukset tuli tämän kylän kaotta. Myö sotilaijen matkassa juostiin. Käötiin kaopassa niille, ja soatiin rynkyllä ampuo. Miinoja opittiin purkamaan. Ne teki miinotuksie ja me niitä väesteltiin. Poteroeta ne kaevo särkille, kun niillä oli harjotukset. Ne haki kyliltä leipeä - ruokahuolto pelasi. Penskoille oli sitä mukavata seorata. Kerättiin ja possaoteltiin, mitä niiltä jäe - eikä ollu voarallista, virnistävät Jorma ja Tapani. - Yhen kerran tuli yhdelle pojalle sirpale poskeen.

60 - 70-luvulla teällä oli isot hakkuut. Kämppie oli viimeksi Pekolaesenahossa, Härkövoarassa, Putkiperässä, Pääjärvellä ja Kivijärvellä. 

Teällä on tehty tammie eli patoja. Niillä on nostettu vettä, että on soatu puut uimaan. Tammi on ollunna Kivijärvellä, Pitkänperän joessa, Hiisijoessa ja Tuomaanjoessa. Van sitten kun se muuttu kuorma-aotokuletukseksi, niin uittohommat hävisi poekkeen.

Semmonennii tappaos teällä oli, kun muuan emäntä oli lähteny Solanvoaralta kylälle, että saesi kyyvin kylälle synnyttämmään, niin lapsi synty kuitennii kuusen juurelle. Sieltä kuluki hevosmies ohi ja vei äetin ja lapsen kylälle.

Kaotta aekain korkein veinlasku, lappalaesten hauta ja kivikaotinen asumus

Tästä jatkaa Eero Pyykkönen. Hänellä on kartta, josta selviää Olet tässä -merkinnällä Hiisipirtin sijainti, vaaleansinisellä Hiisijärvi ennen 15.5.1761 tapahtunutta veden ryöstäytymistä ja tummansinisellä uusi Hiisijärvi. Kartasta löytyy myös kivikautinen asuinpaikka. Vanhasaari, jonka kupeessa Hiisipirtti nykyisin on, on ollut lappalaisten hautausmaa.

Vanhasaari on kokonaan hautuumaata, jossa on lappalaisten hautoja. Sieltä on löytynyt pääkalloja ja luunkappaleita.
 - Mehän niitä pentuna kaevettiin, kertoo Eero. - Me löyvettiin kivveöksie ja niijen alla punasta multaa, van ei meillä pikkupojilla ollu työkaluja kaivaa syvemmälle. Haotoja ei oo tutkittu, minkä aekasie ne on, van lappalaesten haotoja ne sanotaan olovan.

Vanhan saaren yläpuolella on ollut kivikautinen asuinpaikka. Tämä on tullut ilmi Museoviraston tutkimuksissa. - Onhan se luontevata, kun kysseessä on etelään päin niemi ison järven rannalla, josta lähtee joki, että siellä asutusta on ollu ekana.

Hiisipirtin aluehan on vanahan järven aekanen saari. Jotta rantaniittyjä oesi helepompi niitteä, oli ojjaa kaevettu Taivallahden länsipäässä Pahkalammella 15 vuoden ajan. Van 15.5.1761 järvi ryöstäoty, kun se oli hiekkamaata. Se oli korkein veinlasku 14 metrie, mitä kaotta aikain on missään Suomessa tehty. Järvi lyhenty 10 kilometriä. Se oli 13 kilometriä pitkä ennen laskua van sen jäläkeen vaen 3 kilometrie.

No siitähän joutuivat käräjille kaivajat Pentti Härkönen, Paavali Härkönen ja Heikki Härkönen, kun järven ryöstäytymisen aiheuttamat vahingot olivat hirmuiset vesien ja maiden myllerryksineen. Muun muassa kaksi myllyä tuhoutui ja kaksi myllyä jäi kuivilleen vanhan joen varteen ja yksi ylävirran puolelle.

Käräjäoikeus tuli siihen tulokseen, että vuonna 1740 annettu suoasetus antoi luvan järvien kuivattamiseen, joten toiminta ei ollut lain vastaista ja lisäksi teko ei ollut tahallinen. Sakkoja siitä kuitenkin tuli. Käräjäoikeutta askarrutti lisäksi, olivatko vastaajat kaivaneet ojaa helluntaina ja syyllistyneet sapattirikokseen, josta tulisi jalkapuuta. Oikeus katsoi kaivamisen tapahtuneen vasta helluntaipyhän iltana, joten tämä syyte raukesi.

Aiheutettu vahinko oikeudenkäynteineen otti kuitenkin niin lujille, että Härkölän talon isäntä Heikki Härkönen ja tämän poika Paavali kuolivat vain vajaa kaksi vuotta oikeudenkäynnin jälkeen - Paavali 44 vuoden ikäisenä.

Hiisijärven vedenlaskusta oli se hyöty, että Hiisijärvi sai lisää maata noin 1 100 hehtaaria ja Pyhäntäkin satoja hehtaareita, Iso-Pyhäntäjärvi laski nimittäin 6 - 7 metriä. Hiisijärven ryöstäytyminen puhkasi kokonaan uuven uoman mehtään myös Pyhännänkoskella ja vanha uoma jäi kuiville. Pyhännänkosken voimalaitos on rakennettu vanhaan uomaan, ja voimalaitoksella on padolla nostettu vesi lähelle vanhaa vedenpintaa. 

Vedenlaskun monenlaisia seurauksia on edelleen näkyvissä maisemassa. Muun muassa hyökyaallon tuomia honkia töröttää pystyssä vesistössä.

Eero Pyykkönen on kuvannut tämän Levälahnasessa töröttävän hongan. Niitä on alapuolisissa järvissä usseampiki.

Myös sen aikainen elämäntapa näyttäytyy monin tavoin maisemassa. Eero Pyykkösen tiedossa on 300 tervahautaa Hiisijärvellä. Löytyipä veden alta paljastuneelta maalta myös järvimalmikenttä, josta saatiin materiaalia raudan valmistukseen.

Metsäpeuroja pyydettiin peurakuopilla. Tässä Eero Pyykkönen seisoo muinaisessa peuranpyyntikuopassa, jonka vieritse peurojen polku kulkee edelleen.

Hiisijärven hiekat on passeli kokoontumispaikka, jota käytetäänkin ahkerasti.

Vuonna 2011 muisteltiin 250 vuotta aikaisemmin tapahtunutta vedenlaskua. Kuva: Eero Pyykkönen.

Joka juhannusaatto, jos vain sää sallii, Hiisijärven hiekoilla poltetaan juhannuskokko klo 20. Tervetuloa kokolle.

Drone-kuva: Eero Pyykkönen.

Hiisijärvi-laulu

Tomi Väisänen on säveltänyt ja sanoittanut laulun Hiisijärven karkaamisesta. Siitä on alla videoesitys. Sovitus on Vesa Piston ja Pentti Amoren.