Matkailukohteet
Hiisijärvi on kuuluisin järvemme. Muista vesistökohteistamme voi lukea täältä. Hiisijärven kylän esittely löytyy täältä. Esittelyn lopussa on video Hiisijärvi-laulusta, jonka on säveltänyt ja sanoittanut ja jonka esittää Toni Väisänen.
Hiisijärven hiekat
Hiisijärven hiekoilla voit tepastella 9 000 vuoden takaisessa jääjärvisedimentissä, jääjärvihiedassa. Kerromme tässä Hiisijärven tarinan, joka sisältää vuonna 1761 tapahtuneen ympäristökatastrofin. Nyt Hiisijärven hiekoilla on rauhallista ja turvallista - ja niille, jotka näitä Kainuun luonnonoloja arvostavat, myös nautinnollista. Hiisipirttiä voi vuokrata majoitus- ja juhlakäyttöön. Hiisijärven hiekoilla poltetaan kokko juhannusaattona klo 20 (mikäli kiellot eivät estä). Kaikki ovat tervetulleita kokolle.
Näin paloi kokko Hiisijärven hiekoilla juhannusyönä 2021. Drone-kuva: Eero Pyykkönen.
Hiisijärvi on Oulujoen vesistöön kuuluva järvi. Se on osa Emäjoen, Oulujärven ja Oulujoen kautta Pohjanlahteen laskevia vesiä.
Jääkauden aikana jäätikkövirrat synnyttivät Kainuuseen useita vierekkäisiä harjulaaksoja. Myös Hiisijärven harjujakso, Hiisijärven harju, on muinaisen jäätikkövirran synnyttämä. Harju sijaitsee Hiisijärven kylän eteläpuolella.
Mannerjään vetäytyessä länsiluoteeseen kehittyi laaja jään patoama järvisysteemi. Tutkimuksissa on Hiisijärven alueen todettu olevan yksi Sotkamon jääjärven lahdista. Tämän vaiheen ansiosta Hiisijärven nykyisillä rannoilla on erittäin hienojakoista hiekkaa ja hietakerrostumia.
Hiisijärven hietikoiden hiekka on siis 9 000 vuoden takaista jääjärvisedimenttiä, jääjärvihietaa, joka paljastui näkyviin veden alta vuoden 1761 vedenlaskussa. Sotkamon jääjärven purkauduttua tuuli muokkasi maisemaa harjuvyöhykkeillä. Lentohiekkavallit kasaantuivat dyyneiksi, ja niin saivat alkunsa Hiisijärven alueen kasvuolosuhteiltaan kuivat jäkäläkankaat.
Hiisijärven hiekat rantanäkökulmasta. Kuva: Maritta Karjalainen.
Nykyinen Hiisijärvi on pinta-alaltaan vain kymmenesosa alkuperäisestä. Syynä tähän on vuonna 1761 tapahtunut vedenlasku. Hallituilla vedenlaskuilla pyrittiin lisäämään maatalousmaata. Hiisijärvellä vedenlasku kuitenkin riistäytyi hallinnasta muuttuen katastrofinomaiseksi purkaukseksi.
Keväällä 1761 Pentti ja Paavali Härkönen kaivoivat Taivallahden vanhaa ojaa Hiisijärven päässä. Vedenlaskua yritettiin helposti kaivettavien harjukerrostumien kautta. Kaivajat eivät kuitenkaan osanneet arvioida veden eroosiovaikutusta harjuun. Perjantaiaamuna 15. toukokuuta 1761 Hiisijärvi oli laskenut tiehensä.
Vesimassat olivat ryöstäytyneet harjun läpi vieden mukanaan kalat pitkin metsiä ja katkoen puita mennessään. Hiisijärven pinta laski jopa 14 metriä. Tuhotulva vyöryi Iso-Pyhäntään rikkoen rannoilla olleita rakennuksia, kuten pyhäntäläisten myllyn. Lisäksi tuhoutui tervahauta muun omaisuuden ohella. Veden mukana kulkeutui paljon maa-ainesta ja hyökyaalto muokkasi harjuja ja maisemia mennessään. Pyhännänjärvestä tulva syöksyi Kiehimänjokea myöten Oulujärveen. Tulva-aallon jälkiä on havaittavissa tänäkin päivänä Oulujärven rannoilla.
Vuonna 2011 muisteltiin Hiisijärvellä 250 vuotta aikaisemmin tapahtunutta vedenlaskua. Kuva: Maritta Karjalainen.
Hiisijärveä 250 vuotta aikaisemmin muokanneen vedenlaskun muistelua vuonna 2011. Kuva: Maritta Karjalainen.
Tuon muinaisen ympäristökatastrofin jälkiä kannattaa käydä katsomassa. Matkailijoille Hiisijärven hiekoilla on kunnostettu esteettömyyspolku, joka kiertää rantaa. Esteettömyyspolun varressa on grillikota.
Lapsille on turvallinen uimapotero, jossa ei ole äkkisyvää. Muualla on äkkisyvää. Matkailijoiden käytettävissä on vessat. Hietikolla on lentopalloverkko.
Drone-kuva Hiisijärven hiekoista - kokko siellä jo valmiiksi rakennettuna. Kuva: Eero Pyykkönen.
Hiisijärvi-laulu
Toni Väisänen on sanoittanut ja säveltänyt laulun Hiisijärven karkaamisesta. Toni Väisänen laulaa Hiisijärvi-laulun alla olevalla videolla, jossa sovittajina ovat olleet Vesa Pisto ja Pentti Amore.