Muistomerkit

Ristijärven kesävieraat ja myös vakituiset asukkaat ovat toivoneet, että kokoaisimme tänne Ristijärven muistomerkit, laatat ja julkiset teokset. Näistä halutaan tietää tausta ja sijainti. Sijaintitietoja täydennetään "kuhan koppeuvuttaan".

Historiallisia muistomerkkejä

Hiisijärven vedenpinnanlaskun muistokivi sijaitsee Hiisijärven hiekoilla. Hiisijärven hiekat on esitelty matkakohteissamme.

Kuva: Eero Pyykkönen.

Hiisijärven Myllykosken rantakiveen on hakattu teksti "Venäjän ja Japanin sota päättyi 1916".

Hiisijärvellä on vanha, hyvin säilynyt peuranpyyntikuoppa, mutta siinä ei ole opastusta. Historiallinen kuoppa on kaivettu peurojen polulle. Syvä kuoppa on aikoinaan peitetty oksista ja risuista tehdyllä poluksi naamioidulla kannella. Kuopan pohjalle on pantu pystyyn teroitettuja keppejä, joihin peura on loukkaantunut ja vähitellen kuollut. Kuopan reunallakin on ollut keppejä, jotka ovat pitäneet kuopan kasassa. Kuoppa on harjun päällä vanhan Hiisijärven rannassa Pitkälammen vieressä 50 metriä tiestä. Harjulle on melkoinen kiipeäminen. Samaa polkua peurat juoksevat nykyäänkin, mutta ne eivät putoa kuoppaan, koska sitä ei ole peitetty.

Peuranpyyntikuoppa, jossa Eero Pyykkönen seisomassa.

Hiisijärveltä löytyy myös rautahyttejä ja järvimalmikenttiä.

Hiisipirtin pihassa on muistokivi ja muistolaatta joka kertoo vanhasta rantaviivasta ja saarihautausmaasta. Siinä on myös vanhan Hiisijärven rantaviiva. Muistomerkin ovat aikoinaan pystyttäneet Veikko Härkönen Harjula ja Eineliisa Heikkinen Syrjälä.

Alla olevaan karttaan on koottu näiden Hiisijärven muistomerkkien sijainti:

Kirkon tapulin seinässä on muistolaatta. Tapulia on aikaisemmin ennen siunauskappelia käytetty ruumiiden säilytyspaikkana ennen hautausta. Säilytetyistä vainajista on kirjoituksia tapulin rakenteissa. Niitä lienevät tehneet vainajien omaiset.

Kellotapulin muistolaatta on kiinnitetty tähän kellotapulin seinään.

Kellotapulin muistolaatta on tällainen.

Karppalan myllyllä on opaste tien varrella. Karppalan mylly on esitelty matkailukohteissamme.

Karppalan myllyn opaste.

Pappi Frans Fredrik Lönnrotin 1830 - 1907 muistokivi Koirakankaan hautausmaalla. Frans Fredrik Lönnrot oli Elias Lönnrotin veljenpoika ja ottopoika. Elias Lönnrot yöpyi matkoillaan usein Ristijärven pappilassa.

Kuva: Jussi Kemppainen.

Frans Fredrik Lönnrot oli Maria Karoliina Forbuksen holhooja, ja hän hankki holhokilleen Kariniemen tilan. Maria Karoliina Forbuksen kohtalo oli sikäli traaginen, että hänen isänsä Karl Adolf Forbus, joka toimi pappina Säräisniemellä, kuoli kulkutautiin kaksi viikkoa ennen tyttären syntymää. Paltamon kappalainen Adolf Forbus, Karl Adolf Forbuksen isä, otti lesken ja vauvan hoiviinsa kuolemaansa 1870 saakka. Sen jälkeen, Maria Karoliina Forbuksen oltua 13-vuotias, Frans Fredrikistä tuli hänen holhoojansa siihen saakka, kunnes Maria Karoliina Forbus avioitui Juho Kinnusen kanssa, joka oli ollut Kariniemen tilalla palkollisena ja joka oli lähtöisin Uvalta Päällysmäen torpasta. Kyseessä oli epäsäätyinen avioliitto ja ruotsin kielen ja Kainuun murteen sulautuminen. Maria Karoliina Forbuksen pojan tytär Ruusa Kemppainen on maalannut Frans Fredrik Lönnrotista kuvan.

Frans Fredrik Lönnrot Ruusa Kemppaisen maalaamana. Kuva: Jussi Kemppainen.

Koulutukseen, tieteeseen ja taiteeseen liittyviä muistomerkkejä

Katvelan seinässä on ensimmäisestä kansakoulusta kertova laatta. Katvelassa on museoluokka 50-luvun koulusta.

Kuva: Amie Aalto.

Keskuskoululla on taulu ristijärveläislähtöisistä tohtoriksi väitelleistä toisen kerroksen seinällä.

Kuva: Maritta Karjalainen.

Kirkon vanha alttaritaulu Ristiinnaulittu on nähtävillä kirkon kuorissa. Se ripustettiin kirkon kuoriin kesäkuussa 2004. Taulun on maalannut kirkon valmistumisvuonna 1807 oululainen Carl Petter Elftröm.

Kuva seurakunnan sivulta.

Sotaan liittyviä muistomerkkejä

Vapaussodan 1918 muistokivi sijaitsee kirkkopihalla osoitteessa Aholantie 31.

Keskuskoululla on taulu viime sodissa kaatuneista.

Kuva: Maritta Karjalainen.

Muistotaulun yksityiskohta, joka kertoo, millaisia tietoja kaatuneista siinä on. Oiva Pakarisen pojalla Olavi Pakarisella on hallussaan isänsä sisarelleen rintamalta kirjoittama kirje, jossa hän ylpeänä kertoo silloin 3-vuotiaasta pojastaan. Sotaorvon kohtalo ei ollut helppo, Olavikin näki sotavuosina nälkää. Olavista huolta pitänyt mummo olisi kyllä leiponut, mutta kun ei ollut jauhoja. Mummo Elsa Maria Puhakka, o.s. Kinnunen, oli Maria Karoliina Forbuksen ja Juho Kinnusen esikoistytär ja leskeksi jäänyt Liisa Karoliina Elsan ja Matti Puhakan tytär. Kuva: Elsan ja Matin pojan Tuomaksen tytär Amie Aalto (Arja Puhakka).

Kirkkopihalla sijaitsee myös kaatuneiden 1939 - 1944 sankariristi.

Kuva: Tiinaliisa Portano.

Sankarihaudat kirkkomaalla ovat myös yksi matkailukohde. Kuva: Tiinaliisa Portano.

Muistomerkki sotaan lähteneistä ja sotatielle jääneistä on Levämäessä. Levämäen sankarivainajien muistokivi "Täältä he lähtivät. Sotatielle jäivät." on paljastettu 12.7.2012. Idea muistokiven pystyttämisestä oli sotaorpo Pauli Juntusen. Muistokivessä on kahdeksan sankarivainajan nimet sekä syntymä- ja kaatumisajat. Muistokiven paljastustilaisuudessa sankarivainajien omaiset kertoivat muistoja sankarivainajien elämästä ja sotatiestä. Laulettiin yhteisesti Kotiseutuni. Ruusa Kemppainen lauloi Kukkivat kummut ja Matti Kurkinen soitti haitarilla Elämää juoksuhaudoissa. Juhlakahvit juotiin Keskitalon pirtissä. Levämäen sankarivainajien muistokivi sijaitsee osoitteessa Levämäentie 7. Muistokiven vieressä on esillä Levämäen myllyn vanha myllynkivi.

Kuva: Eero Pyykkönen.

Matti Haapalainen (Juhola), Antti Heikkinen (Kulju) ja Heikki Heikkinen (Mikonaho) kaatuivat Suomussalmella talvisodan taisteluissa. Antti siunattiin sankarihautaan kentälle jääneenä.

Jatkosodassa Kalle Juntunen (Päätalo) haavoittui Vuonnisissa ja menehtyi kaksi viikkoa myöhemmin Kajaanin sotasairaalassa. Eljas Juntunen (Päätalo) kaatui Makkarakukkulalla omien lyhyeksi jääneeseen kranaattiin. Lapsuudenystävät Kalle Härkönen (Päätalon vävy) ja Heikki Kemppainen (Petäjävaara) kaatuivat Panjakkajärvellä. Kalle jäi haavoittuneena linjojen väliin ja auttamaan lähteneen Heikin elämä päättyi hänen vierelleen tarkka- ampujan luotiin. Kaveria ei jätetty. Väinö Juntunen (Päätalo) oli jo kotiutettu sodasta, kun venäläisten suurhyökkäys alkoi. Väinö kutsuttiin uudelleen palvelukseen, ja hän kaatui Juustinkankaalla viimeisenä sotakesänä.

Levämäen sankarivainajien muistokivi on kunnianosoitus sodat kokeneille levämäkeläisille. Sota jätti jälkeensä neljä sotaleskeä ja 12 sotaorpoa. Päätalosta kaatui kolme poikaa ja vävy. Poikien äiti Seliina oli yhtään Jumalan uhria vähättelemättä todennut: "Jumala antoi ainoan poikansa. Minä annoin kolme." Sodasta palasi kotivaaralle kuusi miestä. Sattumaa vai johdatusta, kun jokaiseen taloon palasi ainakin yksi pojista.

Uutelan seinässä Kirkkotiellä on Ristijärven sotaanlähdön muistolaatta. Uutela on toiminut myös sotasairaalana sotien aikana.

Kuva: Amie Aalto.

Kuva: Amie Aalto.

Venäläisen partion 16.7.1941 surmaamalle Perttu Kemppaiselle on pystytetty muistokivi, joka sijaitsee Vartiuksentiellä noin 680 metriä Mustavaaran tien risteyksestä. Muistokivi on Mustavaaran Lamminkylän alueella.

Venäläisen lentäjän Valentin Ivanovits Golubevin hautamuistokivi Jokikylässä, Kalliokosken sillan vieressä. Lentäjän kone putosi 26.2.1940. Hauta on esitelty Kalliokosken sillan yhteydessä matkailukohteissamme.

Venäläisen lentäjän Valentin Ivanovits Golubevin hautamuistokivi. Kuva: Maritta Karjalainen.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestön toimitalon Suomelan sijaintipaikalla on muistokivi ja laatta osoitteessa Saukontie 5. Suojeluskunta- ja lottanäyttely on esitelty matkailukohteissamme.

Suomelan muistomerkin paljastustilaisuus. Kuva: Eero Pyykkönen.

Suomelan muistokiven laatta. Kuva: Eero Pyykkönen.