Matkailukohteiden sijainnista

Laahtanen: Sotkamontie 185.
Saukkovaara: Viitostieltä ABC:n kohdalta oikealle Sotkamon tietä pitkin. Jyrkkä nousu ja käännös vasemmalle opasteen kohdalla.
Ristijärven Pirtti: Viitostie 48.
Hiisijärven hiekat: Viitostieltä ABC:n kohdalta oikealle Sotkamon tietä pitkin 23 km, kunnes tulee tienviitta vasemmalle.
Ristijärven kirkko: Pappilantie 28.
Pappilanrannan uima- ja suppailuranta: Kylän keskeltä kirkon jälkeen Venevalkamantietä vasemmalle.
Karppalan mylly ja paja: Tolosenjoentie 106.
Kalliokosken silta: Viitostieltä Katajasuontielle vasemmalle.
Möykkysenjoen silta: Hyrynsalmentietä vähän hautausmaalta eteenpäin.
Katvelan näyttely ja museo: Kirkkotie 5.

Matkailukohteet

Kalliokosken siltaan tutustuttaessa voi nähdä Emäjoen mahdin. Paikalliset sanovat, että "pysähy toki, tulloo Emäjoki". Siellä voi nähdä myös Kainuun jokien vesivoimalle valjastamisen historiaa. Onpa paikalla lisäksi sota-ajan muistomerkki. Silta on remontoitu kesällä 2021 ja syksyllä 2022. Sillan alustaa remontoidaan samalla kun rataa korjataan - nykyistä raskaammat junat alkavat kulkea radalla.

Kalliokosken silta

Kalliokosken sillalla menevät rautatie ja maantie päällekkäin. Sillan rakentaminen aloitettiin 1937, ja se valmistui 1938. Silta on 122 metriä pitkä. Sillan valmistuessa Emäjoki oli luonnontilassa, eikä voimalaitoksia ollut vielä rakennettu.

Silta vaurioitui kevättulvissa 1942, ja se korjattiin samana vuonna. Saksalaiset sotilaat räjäyttivät sillan 21.9.1944 perääntyessään. Nykyinen silta valmistui 1947.

Jokikylässä oleva kaksikerroksinen silta

Sillankorvassa on laavu, jossa voi levähtää ja grillailla.

Kalliokosken laavu. Kuva: Maritta Karjalainen.

Sillankorvassa on myös venäläisen lentäjän Valentin Ivanovits Golubevin hauta. Valentin Golubev oli syntynyt 6.2.1918 lähellä Pietaria sijainneessa Markovon kylässä, jonka nykynimi on Krasnyi Bor. Hän valmistui sotilaslentäjäksi Borisoglebskin sotilasilmailukoulusta 1938.

Venäläinen lentäjä, jonka hävittäjä putosi alas 26.2.1940 Kalliokosken sillan kupeessa.

Valentin Golubev vuonna 1938. Kuva saatu Paavo Romppaiselta.

Lentäjä oli mukana kolmen pommikoneen ja hävittäjän laivueessa, jonka tarkoituksena 26.2.1940 oli tuhota Suomussalmelle sijoitettujen suomalaisjoukkojen huoltoyhteyksien kannalta tärkeä Kalliokosken silta. Pommit eivät osuneet siltaan, mutta Golubevin hävittäjä syöksyi maahan. Suomalaisten ja venäläisten asiakirjojen mukaan putoamisen aiheutti todennäköisimmin koneen alasiipeen kiinnitetyn pommin ennenaikainen räjähtäminen.

Kuva: Maritta Karjalainen.

Valentin Golubevin haudalle osoittava viitta.

Haudalla on ollut vuodesta 1946 metalliputkesta valimistettu risti, ja seuraavana vuonna hauta on rajattu neljällä metallitangolla ja ketjulla. Siltaa kesällä 1947 maalaamassa olleet työmiehet ovat tuoneet haudalle luonnonkiven, johon he ovat maalanneet latinankieliset sanat "Pro Patria Mortui AD 1940".

1940 pudonneen lentäjän hauta Kirnukosken sillan kupeessa.

Valentin Golubevin hauta Kalliokosken sillan kupeessa. Kuva: Maritta Karjalainen.

Ristijärveläinen sotaveteraani Ville Konttinen (1924 - 2020) hoiti hautaa vuosikymmenet. Hän sai 2018 kaksi venäläistä kunniamerkkiä kiitoksena vainajan muiston kunnioittamisesta. Venäjän suurlähetystö pystytti 22.6.2021 Golubevin haudalle muistokiven.

Ristijärveläissyntyinen Marja Salo, os. Pikkarainen otti tänään tämän kuvan. Paavo Romppaisen vierellä Vilho Konttisen tytär Tyyne Kemppainen, ja lentäjän henkilöllisyyttä omalla tahollaan selvittänyt Matti Salo.

Muistokiven pystytys venäläisen lentäjän haudalle. Kuva: ristijärveläissyntyinen Marja Salo, o.s. Pikkarainen. Vasemmalla Paavo Romppainen, keskellä Vilho Konttisen tytär Tyyne Kemppainen ja oikealla lentäjän henkilöllisyyttä omalla tahollaan selvittänyt Matti Salo.

Kuva: Maritta Karjalainen.

Muistomerkin pystyttämisen jälkeen hauta näyttää tältä. Taulussa kerrotaan Valentin Golubevista. Kuva: Maritta Karjalainen.